Halkomäki: Leipuri Hiiva

 

Tänään on ollut päällä hirveä leipomisvimma, tiedättekö, sellainen fiilis että pitäisi vääntää taikinaa jos toistakin ja hehkuttaa uunia aamusta iltaan todellisella Marttameiningillä! Toiveet ja todellisuus vaan eivät oikein kohtaa, iltateen seurana on kaksi viimeistä Digestivekeksiä! En varmaan ole koskaan leiponut niin vähänlaisesti mitään kuin kolmen viimeisen vuoden aikana. Ei vaan yksinkertaisesti ole sellaista ylimääräistä löysää aikaa, että tarttuisin taikinakulhoon hetken mielijohteesta. Myöntää täytyy, että aika ajoin se jurppii. Kaipaan ihan hirveästi sitä tekemisen riemua, uusien ohjeiden kehittelyä ja tietenkin sitä syömistä myös, heh heh! Kurjinta tällaisessa leipomattomuudessa on se, että taidot ihan oikeasti ruostuu! Sitten kun pääsee kerrankin vääntämään jotain vanhaa suosikkiohjetta, niin ei enää muista niitä kirjoittamattomia pikkuniksejä joilla juuri siitä leivonnaisesta tuli niin hirmuisen hyvä. Tai siis ne muistaa siinä vaiheessa kun lopputulosta maistaa, ja huomaa kaikki puutteet tai ylilyönnit. Leipominen on jotenkin meditatiivista hommaa, siihen uppoutuu aivan täysillä kun siitä tykkää. Tulee parempi mieli. Parempi äiti ja vaimokin, luulen. Meikäläisen pelastajana näiden kolmen vuoden aikana ovat olleet ystävät, jotka ovat joskus pienen painostuksenkin alla pyytäneet mua leipomaan erinnäisiin kekkereihin. KIITOS siitä! Silloin on ollut ihan oikea syy hommata lapset muutamaksi tunniksi hoitoon, koska mun on täytynyt leipoa ihan todellisesta syystä, tilauksesta!

Ajattelin laittaa tänne plokiin pienen kimaran viime vuoden tuotoksista, sillä aika monet niistä olen kuitenkin jostain syystä valokuvannut.

Kaikkein suurimman inflaation on kokenut perusherkkujen leipominen; marjapiirakat, mokkapalat, kääretortut, suolaiset piirakat, pullat ja muffinit. Näissä kuvissa on suosikkini sekoitettava marjapiirakka, Tiinan tyttöjen kanssa leivottu keväinen persikkarahkakääretorttu, kevyt tiikerikakku sekä marenkitorttu. Leivottua tuli myös muutama perushyvä hyydytetty juustokakku ystävien synttäreille ja yksi kermaunelma anopin kesäkekkereihin.

 

Oman perheen juhlia oli tänä vuonna kolmet: äitienpäivä, ristiäiset sekä Pikku-Kiiskin 2-vee -synttärit. Dominokakku ja mustikkatäytteiset marjasydän- ja paloautotäytekakut. Herkkua!

 

Rippijuhliin tein elämäni ensimmäisen kaksikerroskakun kuorrutuksen&koristeet. Se meinasi olla fiasko heti alkumetreillä, sillä ”esileipuri” oli kostuttanut kakun litimäräksi, minkä vuoksi vadelmamehua valui kakun alta ja sokerimassakuorrutus hikoili ihan hulluna! Selvittiin silti kunnialla kahvipöytään asti. Hyvät pileet oli!

 

Tänä vuonna oli kolmet ristiäiset joihin sain leipoa. Naapurin sydänkäpyselle vihreitä tuttipikkuleipiä, kummityttömurulle vaaleanpunaisia, ja omalle pikkupupulleni vaaleansinisiä. Ihanaa väkertelyä!

 

Jotkut leivonnaiset roikkuvat leivontalistalla vuosia! Ties kuinka kauan olen halunnut kokeilla New Yorkin mustikkajuustokakkua. Elämäni ensimmäisen leivoin viemisiksi Marttiystäväni puutarhatalkoisiin. Hitsi että siitä tuli heti suosikkini! Toinen vuosia himottanut leivonnainen on bebe-leivos. Aika monivaiheinen tekele, mutta suussasulavan ihana! Ja söpö! Kolmas pitkään mielessä muhinut leipomus oli luumurahkakakku. Kuva puuttuu harmittavasti. Sitä tein jouluksi ja oli kuulemma hyvää. Ehkä ensi jouluna saan itsekin maistaa?

 

Naapurintytön ristiäisiin sain tehdä myös kaksi voileipäkakkua; savulohi- ja kinkku-metwursti -täytteillä. Voileipäkakkujen tekeminen on vähän kuin legotaloa kasaisi, tarkkaa puuhaa ja ah, niin mukavaa!

 

Tuunailtuakin tuli! Piti leipoa kummitusmuffineja Puntarin halloweenipileisiin, mutta aika loppui kesken. Tuunasin sitten Pågenin sitruuna- ja suklaamuffineista sokerimassan avulla tällaisia. Hyvin upposivat vaikkeivat tietenkään omatekemiä voita!

 

Itsenäisyyspäivän iltakahvien kaveriksi tein mustikkatäytteisiä vaniljamoussemarenkeja. Miltä ne maistuivat, en yhtään tiedä. Maidoton ruokavalio torpedoi nämä maistelukiellon piiriin.

 

Jämäleivonnaisista ehdoton suosikkini on karjalanpiirakat. Nämä valmistuivat pikkujoulujen ylijäämäriisipuurosta. Pakastin raakana ja paistelin sitten jouluna ruokapöydän lämpimäisiksi. Voittaa muuten kaupan piirakat 100-0!

 

Mitähän sitä sitten tänä vuonna leiposi, JOS olisi aikaa? Kokeiluslistalla ovat ainakin jättisuuret ranskalaiset marengit ja kahvipöydän pikkuleipiä muutamaa sorttia. Macaron -leivoksiakin Tiinan kanssa aiomme opetella tekemään, täydellisiä sellaisia. Oppikirja on jo ostettu! Joulupukki toi yleiskoneen, joten pitäisi sitäkin päästä testaamaan vaikka jonkin pullamaratonin merkeissä. Suolaisista leivonnaisista kokeiluun menee saaristolaisleivän lisäksi juureen leivotut patongit. Ja ystävät PLIIS, tilatkaa vaivihkaa multa jotakin paakkua kahvipöytään, jooko?!?

 

No, katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan, mutta toivottavasti ainakin edes vähän enemmän aikaa nautiskella kaulimen ja kakkuvuokien parissa!

Kiitos, NAM!

 

 

Jätä kommentti